Sivut

torstai 17. heinäkuuta 2014

Kim Izzo: Avioliitto Jane Austenin tapaan

 
Kim Izzo: Avioliitto Jane Austenin tapaan
Schildts & Söderströms 2014, 327 sivua
Alkuteos: The Jane Austen Marriage Manual, 2012
Suomennos: Sari Luhtanen
 
 
Kevyttä kesälukemista mielessä tartuin tähän kauniin karkkiväriseen kirjaan jonka nimessä vielä mainitaan Jane Austen. Tämän on pakko olla hyvä!
 
Äitinsä ja mumminsa kanssa asuva kauneustoimittaja Katherine Shaw on päällisin puolin tyytyväinen elämäänsä kunnes heti kirjan alkumetreillä menettää työpaikkansa. Mummin sairastuttua paljastuu katkera totuus: äidin pelivelkojen takia rakas sukutalokin on myytävä.
 
Ystävät yrittävät piristää Katea erikoisella syntymäpäivälahjalla tämän täyttäessä 40 vuotta. Saantokirja skotlantilaiselta tilalta antoi Katelle neliöjalan verran maata sekä oikeuden käyttää ladyn arvonimeä. Sille onkin hyvää käyttöä kun Kate saa freelance-keikan, jossa hänen tulee kirjoittaa artikkeli siitä miten "nykyajan sosiaalisessa ja taloudellisessa ilmastossa solmitaan hyvä avioliitto". Niinpä hevosia kuollakseen pelkäävä Kate, anteeksi Lady Katherine Billington Shaw, suuntaa poolokilpailuun Floridaan päämääränään paitsi kirjoittaa artikkeli 5000 dollarin palkkiota vastaan myös löytää itselleen rikas aviomies. Pian Kate matkustelee ympäri Eurooppaa jahdaten rikasta kuusikymppistä Scottia ja törmäten yhtenään vastenmielisenä sekä tyhjätaskupalkollisena pitämäänsä Griffiin. Lukija tietenkin tietää kumpi olisi Katelle se oikea.
 
AJAP houkutti paitsi kannellaan myös viittauksellaan Jane Austeniin. Jos odotinkin modernia austenilaista rakkaustarinaa, niin näin puhdasveriseksi chick litiksi en kirjaa osannut mieltää. Paikoitellen tarina ylsi lempichicklit-kirjailijani Sophie Kinsellan tasolle, mutta vain paikoitellen, eikä Bridget Jones -kirjoihin ole vertaamista. Katekin sohlaa ja säheltää, muttei ollenkaan bridgetmäisen hauskasti, ja siinä missä Bridget saa sympatiat, Kate tuntuu vain häikäilemättömältä oman edun tavoittelijalta.
 
Austenin nimen liittäminen tällaiseen romaaniin tuntuu vain huomion kalastelulta, niin kevyt oli tuo yhteys. Toki kirjan roolihahmoista voisi päätellä Katen ja hänen siskonsa ja monen muunkin hahmon olevan moderni muunnelma Austenin kirjojen hahmoista, mutta kun kaikki alkoi tökkiä en pystynyt viemään tätä ajatusleikkiä ehkä niin pitkälle kuin olisi pitänyt. Kate itse on Austen-fani, mutta lukuun ottamatta jokaisen (hyvin lyhyen) luvun alussa olevaa lauseen mittaista lainausta jostain Austenin tunnetuimmista romaaneista kuten "Mitä omaisuuteen tulee, se on hyvin kannattava liitto / Ylpeys ja Ennakkoluulo" jäävät viittaukset Austenin tuotantoon AJAP:ssa vähiin.
 
Vedin auki tuliterän Louis Vuitton -kassini (lahja Scottilta), ja Ylpeys ja Ennakkoluulo putosi sieltä matolla pehmeästi tömähtäen. Se jäi auki juuri siitä kohdasta, missä Elizabeth talsii mutaisen maaston halki tapaamaan siskoaan Netherfieldissä ja aiheuttaa skandaalin Bingleyn perheen parissa, mutta saa myös Darcyn rakastumaan itseensä. Minä hymyilin ja laitoin kirjan talteen. Se antoikin ajatuksen aurinkoista iltapäivää varten. Voisin lähteä ulos ja käyskennellä, kuten englantilaiset tapasivat sanoa.
 
Kaksi ja puoli tähteä, ja siinäkin on hyvä osa sokerisen suloisen ja houkuttelevalle kannelle, jolla ruksaan myös Kesäkirjabingosta kohdan Kannen perusteella valittu.

2 kommenttia:

  1. Onpa harmi, että kirjan kiva kansi ja houkutteleva nimi ovat noin harhaanjohtavia :/ Ei kyllä kuulosta lainkaan kivalta kirjalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se hyvin pirtsakkaa chick litiä, mutta sitä pitäisi alkaa myös lukemaan sellaisena ja unohtaa ihan että siinä mitään Austenista puhutaan :)

      Poista