Sivut

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Anu Holopainen: Ilmestyskirjan täti

Anu Holopainen: Ilmestyskirjan täti
Myllylahti 2014, 290 sivua
 
 
Airi Kivikko haaveili isosta suvusta ja kihlauduttuaan Jarmon kanssa tämän suuri perhe otti hänet avosylin vastaan. Kaksi poikaa kruunaavat avoliiton. Vain yhden sukulaisen kanssa Airi ei tule toimeen; Jarmon Liila-täti on Airin mielestä kammottava ihminen. Liian rempseä, kovaääninen, kaiken maailman motoristihampuuseja sukujuhliin tuova räkättäjä joka ei mieti ollenkaan mitä suustaan päästää. Ja aivan kuin Liilassa ei olisi riittämiin kestämistä sukujuhlissa, joutuu äitiyslomalta töihin palaava Airi hänen kanssaan tekemisiin myös työn puolesta. Ärsyttävän hersyvän luonteensa lisäksi Airissa on hämärä puoli, jotenkin hän saa kaikki muut sukulaiset ja työtoverit lumottua näkemään Liilan hyvänä tyyppinä ja mukavana työtoverina ja siinä täytyy Liila-tädillä olla jo magiikkaa tunikan taskussa.

Aiemmin nuorille suunnatuista fantasiakirjoista tunnettu Holopainen on kirjoittanut näpsäkkää, laadukasta kotimaista chick-litiä. Hyvin kirjoitettua minkä vaan maalaista chick-litiä, sillä kirja kestää hyvin vertailun kansainvälisiin lajitovereihinsa. Kiva idea on ollut viedä tarina työmaailmaan, poikaystäväjahdinhan Airi on jo hoitanut. Kahden firman yhdistäminen henkilökunnan vähennyksineen ja eropakettitarjouksineen luo sopivan ahdistavan ilmapiirin jossa chick-litille tyypilliset kommellukset ovat kirsikka kakun päällä. Airista itsestään sen sijaan ei ole helppo pitää. Odotin pitkään kirjan alkupuolella koska Airi paljastaa mitä Liila-täti on hänelle tehnyt. Mikä on SE juttu, jonka takia Airi niin Liilaa kammoaa. Kun tajusin ettei mitään tiettyä isoa juttua olekaan luvassa, aloin melkeinpä tuntea enemmän sympatiaa pirtsakkaan Liilaan kuin partypooper Airiin. Mutta vain melkein. Unettomuudesta kärsivään osaan Airia minun oli helppo samaistua.

Olin yrittänyt nauttia kesästä kiinnittämällä Liilaan mahdollisimman vähän huomiota, mutta se oli mahdotonta - kun Liila oli läsnä, hän oli läsnä. Heti aamusta korvat soivat hänen pajatustaan, päivät hän lotkotti aurinkotuolissa ja siemaili olutta viereensä varaamastaan jääpalaämpäristä, yllään pelkät bikinipöksyt joista olin kuitenkin kiitollinen, sillä saunasta hän loikki uimaan ilkialasti ja ilman pyyhettä. Pelottaa ajatellakin millaisia traumoja Joni ja Jani joutuvat vielä terapeutin kanssa purkamaan, kun ovat nähneet viisikymppisen isotätinsä harppomassa veltot tissit ja muutkin lerpakkeet lepattaen pitkin pihapolkua, eivätkä vihertäviksi haalistuneet isot tatuoinnit erityisemmin kohentaneet näkymiä. Aika posketonta että sillä kropalla viitsii yhä harrastaa brasilialaista vahausta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti